Syyskuun lopulla 2025 Turussa järjestettiin kansainvälinen Health and Culture Forum, jossa tarkasteltiin taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin rajapintoja. Tapahtuma on osa nelivuotista Culture and Health Platform -hanketta, jonka tavoitteena on edistää poikkisektorista yhteistyötä ja vahvistaa kulttuurin merkitystä terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Foorumin avainpuhujana esiintynyt professori Christina Davies Länsi-Australian yliopistosta esitteli Good Arts, Good Mental Health® -kampanjan, laajan väestötason mediakampanjan, joka nostaa taiteen hyvinvointivaikutukset näkyvästi esiin. Kampanja rohkaisee ihmisiä ottamaan taiteen osaksi arkeaan taitotasosta riippumatta ja muistuttaa:

“You don’t have to be good at art, for the arts to be good for you.”

Kampanjan merkittävin anti on sen tieteellinen pohja ja laaja näkyvyys. Taiteen hyvinvointivaikutuksista on runsaasti tutkimustietoa, mutta usein ne jäävät terveyssektorilla tunnistamatta. Jo 1–3 tuntia kulttuuri- tai taideaktiviteetteja viikossa riittää myönteisten hyvinvointivaikutusten saavuttamiseen, kunhan osallistuminen on mielekästä ja säännöllistä. Daviesin puheenvuoro korosti, että kulttuurin rooli tulisi nostaa osaksi rutiininomaisia hyvinvointikampanjoita liikunnan ja ravitsemuksen rinnalle. Tämä edellyttää asennoitumisen muuttamista: taide ei ole pelkkä lisä tai terapeuttinen keino, vaan yhtä merkittävä osa yksilön ja yhteisön hyvinvointia kuin muut arjen terveyshyödyt.

Itselleni oli merkityksellistä kuulla ääneen lausuttuna se, ettei kaikki taide suinkaan lisää hyvinvointia – merkityksellistä on juuri yksilön suhde kyseiseen taidemuotoon. Tämä havainto korostaa, että kulttuurihyvinvoinnin hankkeita suunniteltaessa on olennaista huomioida osallistujien tarpeet ja mieltymykset. Jos hanke toteutetaan yhteistyössä esimerkiksi palvelulaitosten kanssa, on tärkeää tietää minkä tyyppistä taidetta sen asukkaat tahtoisivat kokea. Todellinen hyöty syntyy silloin, kun ihmisillä on mahdollisuus valita itselleen merkityksellinen tapa osallistua kulttuuriin – olipa se musiikkia, tanssia, teatteria, kuvataidetta, kirjoittamista tai jotain muuta luovaa toimintaa.

Kulttuurihyvinvoinnin näkökulmasta on myös tärkeää pohtia, miten eri taidemuodot pääsevät osaksi arkea ja opetusta. Kuvataiteet, musiikki ja kädentaidot ovat vakiintuneet osaksi koulutusjärjestelmäämme, mutta ilmaisutaito on edelleen tarjolla vain valinnaisaineena, vaikka draama tutkitusti tukee vuorovaikutusta, ilmaisua, ryhmätyötä ja sosiaalisia taitoja. Eli kaikkia sellaisia taitoja, jota nykyinen työelämämme peräänkuuluttaa. Varhainen altistus erilaisiin taidemuotoihin myös tukee elämänmittaista suhdetta taiteeseen, ja auttaa löytämään itselleen merkityksellisen tavan tehdä taiteesta todellinen hyvinvoinnin lähde.