Peruspalkkatyössä olevan voi olla hankala hahmottaa monityösuhteissa elävän freelancerin arkea: tulot ovat katkonaisia, ne koostuvat eri lähteistä ja tulojen suuruutta voi olla hankala ennustaa. Ajasta iso osa kuluu hakemuksien täyttämiseen, josta kukaan ei maksa mitään. Palkkatyössä käyvä voisi verrata tätä siihen, että hän jatkuvasti odottaisi oman työnsä päättymistä ja täyttää työpäivien jälkeen työhakemuksia, jotta palkka maksettaisiin tilille myös parin kuukauden päästä.

Irlannissa vuonna 2022 käynnistetyssä kokeilussa noin 2 000 taiteilijaa ja luovan alan ammattilaista alkoi saada 325 euroa viikossa vastikkeetonta perustuloa kolmen vuoden ajan. Pilotti osoitti, että perustulo mahdollisti taiteilijoille taloudellisen turvan keskittyä enemmän omaan työhönsä ja lisäsi heidän yleistä hyvinvointiaan. Kustannus-hyöty-analyysin mukaan pilotista oli myös taloudellista hyötyä: pilottiohjelma maksoi noin 72–105 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana, mutta tuotti yhteiskunnalle yli 100 miljoonan euron sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt. Näin jokainen julkinen 1 euroa tuotti noin 1,39 euroa takaisin yhteiskunnalle arvioiduissa hyödyissä.

Irlanti teki kokeilun päättyessä viime vuonna päätöksen jatkaa perustuloa, ja laajentaa sitä tulevaisuudessa. Kokeilun tuloksiin nojaten myös Suomessa olisi perusteltua ottaa taiteilijoiden perustulo käyttöön. Mittavien kulttuurileikkausten myötä freelancereiden työllistymismahdollisuudet ovat entisestään vähentyneet, ja helpottamaan luotu tukijärjestelmä saattaa pahimmillaan lisätä freelance taiteilijan arkista työkuormaa jatkuvilla selvityspyynnöillä, kun järjestelmä ei tunnista työsuhdemuotoa. Taiteilijoiden perustulo olisi kädenojennus leikkauksista kärsivälle sektorille, joka tutkitusti maksaisi itsensä takaisin.

Suomessa korkeakoulutus on maksutonta opiskelijalle, mutta se maksaa verorahoina yhteiskunnalle merkittävän summan. Keskimääräinen yliopistotasoinen koulutuksen kustannus per opiskelija on noin 16 000–17 000 euroa vuodessa valtion ja julkisten lähteiden rahoituksen perusteella, eli keskimääräisesti yksi korkeakoulutettu taiteilija maksaa yhteiskunnalle noin 80 000–85 000 euroa. On siis enemmän kuin perusteltua, että kaikki verovaroin koulutetut taiteilijat pääsevät työskentelemään oman taiteenlajinsa parissa, jotta heidän työnsä voi tuottaa takaisin yhteiskunnalle paitsi verojen muodossa, myös kulttuurihyvinvoinnin näkökulmasta.

Lähteet:

Citizens Information: Basic Income for the Arts (BIA). (2025). https://www.citizensinformation.ie/en/employment/unemployment-and-redundancy/employment-support-schemes/basic-income-arts/

Virrankari yms. (2021). Tutkimuskatsaus Suomen sosiaaliturvan monimutkaisuuteen. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/b44f2a53-3392-436b-99f1-a2c9bedf18f1/content

Heikkinen, Löyttyniemi. (2023). Katso tästä, mitä saat verorahoillasi – Keräsimme esimerkkejä koulutuksen ja terveyspalvelujen hinnoista. YLE. https://yle.fi/a/20-10002414?utm_source=chatgpt.com